Kasvatustieteellinen koulutusala

Kasvatustieteellisen alan tutkimus ja koulutus ulottuvat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutus voidaan karkeasti jakaa opettajankoulutukseen ja kasvatusalan asiantuntijakoulutukseen (tieteenalakoulutus).

Opettajankoulutuksesta valmistutaan luokanopettajiksi, lastentarhanopettajiksi, erityisopettajaksi, opinto-ohjaajiksi sekä käsityön, kotitalouden ja musiikin aineopettajiksi. Tieteenalakoulutuksen suorittaneilla maistereilla on monipuoliset työelämään sijoittumisen mahdollisuudet, joihin sivuainevalinnat vaikuttavat merkittävästi. He sijoittuvat kasvatus- ja koulutusalojen erilaisiin ohjaus-, opetus-, suunnittelu-, hallinto- ja tutkimustehtäviin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.

• Aikuiskasvatustiede, aikuiskoulutus
• Erityispedagogiikka
• Kasvatuspsykologia
• Kasvatussosiologia
• Kasvatustiede
• Kotitaloustiede
• Käsityökasvatus, käsityötiede
• Mediakasvatus
• Musiikkikasvatus
• Varhaiskasvatustiede ja lastentarhanopettajan koulutus 
• Erityisopettajan koulutus
• Luokanopettajan koulutus
• Oppilaan- ja opinto-ohjaajien/ohjauksen koulutus

Tutkinnot

Kasvatustieteen kandidaatti (alempi)
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (KK, 180 op) voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Opinnot koostuvat pääosin pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista. Tutkintoon sisältyvissä opinnoissa opiskelija perehtyy oman pääaineensa tutkimuskohteisiin, teorian muodostukseen sekä tutkimuksen perusteisiin. Pääaineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, oman alan tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan omalta alalta. Kandidaatin tutkinnon keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset maisteriopintoihin ja perusvalmiudet työelämässä toimimiseen. Näitä perusvalmiuksia ovat yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot, kyky itsenäiseen toimintaan ja valmiudet työssä oppimiseen.

Kasvatustieteen maisteri
Kandidaatin tutkinnon jälkeisen maisterin tutkinnon (KM, 120 op) voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Tutkinto rakentuu pääosin pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista. Pääaineopintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkintoon sisältyvien opintojen tavoitteena on oman pääaineen tietoperustan ja metodologian hyvä hallinta sekä valmiuksien hankkiminen itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja tieteelliseen viestintään. Maisteriopintojen tavoitteena on saavuttaa akateeminen asiantuntijuus ja hankkia valmiudet suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Hakumahdollisuudet kasvatustieteellisellä koulutusalalla

 * Seuraava hakumahdollisuus mahdollisesti 2012

Takaisin koulutusalaluetteloon