Yhteiskuntatieteellinen koulutusala
Yhteiskuntatieteiden tehtävänä on kehittää välineitä yhteiskunnallisen todellisuuden hahmottamiseen ja ymmärtämiseen. Itsenäisen ja kriittisen tiedonmuodostuksen lisäksi yhteiskuntatieteillä on myös käytännön merkitystä sosiaalisten rakenteiden ja prosessien hallinnassa ja muuttamisessa. Yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuskohteita ovat sosiaaliset rakenteet, hallinto, instituutiot, kulttuuri sekä yksilöiden väliset suhteet. Yhteiskuntatieteet pyrkivät kuvaamaan ja tulkitsemaan tutkimuskohteitaan ja käsitteistämään niitä. Tältä pohjalta yhteiskuntatieteet rakentavat yhteiskunnan ilmiöistä teorioita.
Oppiainevalikoima on yhteiskuntatieteellisellä alalla laaja. Koulutus antaa yleisiä valmiuksia useille tehtäväalueille, esimerkiksi hallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen. Valmistuneet sijoittuvat yksityiselle sektorille, virkamiesammatteihin ja kansainvälisiin tehtäviin.
Tutkintonimikkeet vaihtelevat pääaineen ja koulutusohjelman mukaan.
- Aluetiede
- Filosofia
- Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi
- Hallintotiede
- Johtaminen
- Julkisoikeus
- Kansainvälinen oikeus
- Kansainvälinen politiikka ja kansainväliset suhteet
- Kansantaloustiede ja taloustiede
- Kehitysmaatutkimus
- Kunnallisoikeus
- Kunnallistalous
- Kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelma
- Matkailututkimus
- Naistutkimus
- Poliittinen historia
- Sosiaalihallintotiede
- Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
- Sosiaali- ja terveyshallintotiede
- Sosiaalipedagogiikka
- Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka
- Sosiaalipsykologia ja kehityspsykologia
- Sosiaalityö
- Sosiologia
- Talous- ja sosiaalihistoria
- Tiedotusoppi ja viestintä
- Tilastotiede
- Valtio-oppi
- Ympäristöpolitiikka
Tutkinnot
| Tutkinto | Yliopisto | Tiedekunta |
| Hallintotieteiden kandidaatti (alempi) | Itä-Suomen yliopisto | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Lapin yliopisto | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | |
| Tampereen yliopisto | Johtamistieteiden yksikkö | |
| Vaasan yliopisto | Filosofinen tiedekunta | |
| Valtiotieteiden kandidaatti (alempi) | Helsingin yliopisto | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Turun yliopisto | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | |
| Åbo Akademi | Samhällsvetenskapliga fakultetsområdet | |
| Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (alempi) | Itä-Suomen yliopisto | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Jyväskylän yliopisto | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | |
| Lapin yliopisto | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | |
| Tampereen yliopisto | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö | |
| Hallintotieteiden maisteri | Itä-Suomen yliopisto | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Lapin yliopisto | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | |
| Tampereen yliopisto | Johtamistieteiden yksikkö | |
| Vaasan yliopisto | Filosofinen tiedekunta | |
| Valtiotieteiden maisteri | Helsingin yliopisto | Valtiotieteellinen tiedekunta |
| Turun yliopisto | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | |
| Åbo Akademi | Samhällsvetenskapliga fakultetsområdet | |
| Yhteiskuntatieteiden maisteri | Itä-Suomen yliopisto | Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta |
| Jyväskylän yliopisto | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | |
| Lapin yliopisto | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | |
| Tampereen yliopisto | Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö |
Hallintotieteiden kandidaatti (alempi)
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa.
Koulutus on suunniteltu siten, että se antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet käytännön hallintotoimintaan. Tutkinnon käyttökelpoisuutta työelämässä lisää siihen kuuluvien oikeudellisten ja taloudellisten aineiden osuus. Suurin osa hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneista jatkaa opintojaan maisterin tutkintoon.
Hallintotieteiden maisteri
Hallintotieteiden maisterin tutkinto suoritetaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavien opintojen jälkeen joko pääaineen maisteriopintoina tai erillisessä maisteriohjelmassa. Maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Hallintotieteen koulutusalalta maisteriksi valmistuneet ovat sijoittuneet koulutustaan vastaaviin tehtäviin kuntien ja valtion organisaatioihin, yksityiselle sektorille ja järjestöihin. Tehtävinä ovat tavallisimmin yhteishallinto, tutkimus, suunnittelu, henkilöstöhallinto ja kehittämistehtävät. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin.
Valtiotieteiden/yhteiskuntatieteiden kandidaatti (alempi)
Valtiotieteiden/yhteiskuntatieteiden tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa.
Laaja-alaisuus ja monipuolisuus ovat yhteiskuntatieteellisten tutkintojen ominaispiirteitä ja antavat mahdollisuuden sijoittua työelämässä hyvin monenlaisiin tehtäviin. Pääosa yhteiskuntatieteiden ja valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittavista jatkaa opintoja maisterin tutkintoon. Opiskelijat valitaan pääaineisiin tai koulutusohjelmiin.
Valtiotieteiden/yhteiskuntatieteiden maisteri
Valtiotieteiden/yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon tai vastaavien opintojen jälkeen joko pääaineen maisteriopintoina tai erillisessä maisteriohjelmassa. Maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa.
Yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. ainevalinnoistaan riippuen työelämässä yleensä opetus-, koulutus-, hallinto- ja suunnittelu- sekä tutkimus-, tiedotus- ja kehittämistehtäviin. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin.
Hakumahdollisuudet yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla
| Yliopisto/Tiedekunta | Hakukohde | ||
Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta | Kansantaloustiede (valtiot.) Kehitysmaatutkimus (valtiot.) Käytännöllinen filosofia (valtiot.) Poliittinen historia (valtiot.) Sosiaali-ja kulttuuriantropologia (valtiot.) Sosiaalipolitiikka (valtiot.) Sosiaalipsykologia (valtiot.) Sosiaalityö (valtiot.) Sosiologia (valtiot.) Talous- ja sosiaalihistoria (valtiot.) Tilastotiede (valtiot.) Viestintä (valtiot.) Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus (valtiot.) Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus (valtiot.) | ||
Itä-Suomen yliopisto | Oikeustieteet, Joensuu Sosiaalihallintotiede Sosiaalityö, Kuopio Terveystaloustiede, Kuopio Yhteiskuntatieteet, Joensuu Yhteiskuntatieteet, Kuopio | ||
Jyväskylän yliopisto | Filosofia Sosiaalityö Sosiologia Valtio-oppi Yhteiskuntapolitiikka | ||
Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Hallintotiede Johtaminen Matkailututkimus Politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi) Sosiaalityö Sosiologia Soveltava psykologia | ||
Tampereen yliopisto Johtamistieteiden yksikkö | Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Hallintotiede Julkisoikeus Kansainvälinen politiikka Kansantaloustiede Kunnallisoikeus Kunnallistalous Kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelma Vakuutustiede Valtio-oppi Ympäsitöpolitiikan ja aluetieteen koulutusohjelma Yritysjuridiikka ja vero-oikeus | ||
Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö | Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka, Porin yksikkö Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiaalityö, Porin yksikkö Sosiologia Sosiologia, Porin yksikkö | ||
Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | Filosofia Poliittinen historia Sosiaalipolitiikka Sosiaalityö Sosiologia Tilastotiede Yleinen valtio-oppi | ||
Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta | Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali ja terveyshallintotiede Viestintätieteet | ||
Åbo Akademi Samhällsvetenskapliga fakultetsområdet
| Samhällsvetenskaplig utbildning/PM/Åbo Socialpolitik/PM/ Statskunskap med masskommunikation (PM), Vasa | ||

