Ammatilliset näyttötutkinnot
Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voi suorittaa näyttötutkintona.
- Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuudessa
- Henkilökohtaistaminen
- Ammatilliset perustutkinnot
- Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
- Näyttötutkintoihin valmistava koulutus
- Tutkintotoimikunnat
- Tutkintojen perusteet
- Ammattitaidon arviointi
- Opiskelijamaksut
- Hakeminen koulutukseen
- Ammatillinen lisäkoulutus
Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa
Näyttötutkinnossa ammattitaito ja tutkinnon edellyttämä osaaminen suoritetaan ammatin tyypillisissä työtehtävissä aidossa työympäristössä. Näyttötehtävät ja -järjestelyt suunnitellaan siten, että tutkinnon voi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan.
Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Tärkeintä on ammatin hallinta ja sen osoittaminen.
Tutkintoja järjestetään kaikilla ammatillisilla koulutusaloilla.
Näyttötutkinnot suoritetaan tavallisesti koulutuksessa, joka valmistaa tutkintojen suorittamiseen. Se, jolla on kuitenkin riittävät taidot ja valmiudet, voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan esimerkiksi työssä opitun pohjalta osallistumatta koulutukseen.
Näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös työn ohella.
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta.
Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan ja kootaan henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi.
Hakeutumisvaiheessa selvitetään
- hakijan lähtötilanne, suoritettava tutkinto tai sen osa, koulutustarpeet ja -toiveet
- hakijan aikaisemmin osoittama osaaminen
- hakijan aikaisemmin saavuttama osaaminen ja ohjataan tarvittaessa suoraan tutkintotilaisuuteen
- ohjauksen ja tukitoimien tarve.
Tutkinnon suoritusvaiheessa
- päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta
- suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa tutkintosuoritusten järjestelyt
- neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa
- otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet.
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa
- tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuoto- ja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä
- ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa
- neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin.
Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai nuorten opetussuunnitelmiin perustuvana koulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan.
Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on koulutuksena suoritettaessa 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa opiskeluun tarvittava aika on yleisesti huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen otetaan huomioon.
Ammatilliset perustutkinnot arvioidaan arvosanoin 1–3, joista 3 on kiitettävä, 2 on hyvä ja 1 tyydyttävä.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona, jossa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Nämä tutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty.
Näyttötutkintoihin valmistava koulutus
Tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto.
Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta on säädetty laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98) ja asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/98).
Näyttötutkintoja voidaan suorittaa omaehtoisena koulutuksena (opetushallinnon tukemaa), oppisopimuskoulutuksena (oppisopimusviranomaisten tukemaa), työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena (työvoimaviranomaisten hankkimaa) ja henkilöstökoulutuksena (työnantajan tukemaa).
Opetushallitus asettaa jokaiselle näyttötutkinnolle tutkintotoimikunnan, joissa on edustettuina alan työnantajat, työntekijät, opettajat ja tarvittaessa itsenäiset ammatinharjoittajat. Tutkintotoimikunnat kehittävät ja valvovat näyttötutkintotoimintaa, varmistavat tutkintojen tasalaatuisuuden ja antavat tutkintotodistukset.
Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet.
Arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa vaadittuihin ammattitaitovaatimuksiin, joihin tutkintosuoritusta verrataan. Arviointi tapahtuu suoraan työssä tapahtuvaa toimintaa seuraamalla.
Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, ryhmä- ja itsearviointia. Tutkintosuoritus voi olla tiettynä hetkenä tapahtuva tai prosessinomainen pidemmällä aikavälillä tapahtuva suoritus.
Näyttötutkintojen arviointi tapahtuu kolmen arvioijan yhteistyönä (kolmikanta). Arviointiin osallistuvat työnantajan, työntekijän sekä oppilaitoksen edustaja. Myös tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan.
Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arviointikeskuslu, johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat. Arvioijat esittävät tutkintotoimikunnalle suorituksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta.
Arviointiin tyytymätön voi pyytää arvioinnin oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon arvioinnista. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle.
Omaehtoisessa koulutuksessa, joka valmistaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä muussa koulutuksessa, voidaan opiskelijalta periä kohtuullisia maksuja. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoon ilman valmistavaa koulutusta osallistuvalta voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
Erillinen tutkintomaksu perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on 1.3.2011 alkaen 58 euroa.
Ammatilliseen aikuiskoulutukseen haetaan ottamalla yhteyttä suoraan oppilaitokseen. Koulutuksenjärjestäjät päättävät itsenäisesti hakuajoista, jotka vaihtelevat paljon. Joihinkin koulutuksiin voi hakea pitkin vuotta. Varmimmin tiedon hakuajoista saa suoraan oppilaitoksista. Tutustu koulutustarjontaan hakupalvelun avulla.
Omaa ammattitaitoaan voi ylläpitää ja kehittää myös muulla kuin tutkintoon tai sen osaan tähtäävällä lisäkoulutuksella. Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään sekä oppilaitoksissa että oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijat saavat todistuksen suorittamastaan koulutuksesta.
| © Copyright 2007 Opetushallitus | www.oph.fi | Päivitetty 14.01.2013 12:35:45 | ![]() |

