Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen opiskelijavalinnassa noudatetaan Opetusministeriön päätöstä lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (856/2006, muutosasetus 948/2007, 24.10.2007).

Opiskelijat valitaan erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Jos samalla koulutuksen järjestäjällä on useampia lukioita sovelletaan perusteita erikseen kunkin oppilaitoksen osalta. Mikäli opiskelija ei tule valituksi haluamaansa lukioon, koulutuksen järjestäjä voi tarjota hänelle paikkaa muusta lukiostaan tai jonkin toisen koulutuksen järjestäjän lukiosta, jos koulutuksen järjestäjät ovat asiasta sopineet.

Koulutuksen järjestäjä voi ottaa osan opiskelijoista muilla kuin perusopetuksen päättötodistuksella koulutukseen hakevista. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida näiden opiskelijoiden edellytykset suoriutua lukio-opinnoista.

Opiskelijaksi ottaminen keskiarvon perusteella
Lukioiden opiskelijaksi ottamisen peruslähtökohtana on, että mikäli hakeutuvia on enemmän kuin opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan perusopetuksen (peruskoulu) tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän päättötodistuksen seuraavien arvosanojen sadasosan tarkkuudella lasketun aritmeettisen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä:

• äidinkieli ja kirjallisuus
• toinen kotimainen kieli
• vieraat kielet
• uskonto tai elämänkatsomustieto
• historia
• yhteiskuntaoppi
• matematiikka
• fysiiikka
• kemia
• biologia
• terveystieto
• maantieto

Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos siitä on erillinen koulun antama todistus. 

Opiskelijaksi otetaan pääosin edellä mainittujen aineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Päätetyistä aloituspaikkamääristä johtuen eivät kaikki samalla keskiarvolla/pistemäärällä hakeutuvat kuitenkaan välttämättä tule valituksi. Saman pistearvon saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavasti: 

1. hakutoivejärjestys
2. seuraavien oppiaineiden aritmeettinen keskiarvo: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiiikka, kemia, biologia, terveystieto, maantieto, liikunta, käsityö, kotitalous, musiikki ja kuvataide.  

Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan määrätä etukäteen alarajan käytettävälle keskiarvolle.

Painotettavat oppiaineet
Otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen, jossa opetussuunnitelman mukaan painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan edellä mainittua keskiarvoa laskettaessa ottaa huomioon myös opetuksessa painotettujen oppiaineiden arvosanat koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet
Koulutuksen järjestäjä voi keskiarvon lisäksi halutessaan käyttää lukioiden opiskelijaksi ottamisessa pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Näistä kokeista saatavien pisteiden määrä voi olla korkeintaan puolet enimmäispistemäärästä. Koulutuksen järjestäjä voi päättää pääsy- ja soveltuvuuskokeista saatavan alimman hyväksyttävän pistemäärän, jota alemmilla pisteillä ei voi tulla valituksi vaikka kokonaispistemäärä tätä muuten edellyttäisi.

Muu koulutus, harrastukset tai muut lisänäytöt
Koulutuksen järjestäjä voi ottaa huomioon myös hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä. Näiden vaikutus saa olla yhdessä pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kanssa korkeintaan puolet enimmäispistemäärästä. Koulutuksen järjestäjä voi päättää muusta koulutuksesta, harrastuksista ja muista lisänäytöistä saatavan alimman hyväksyttävän pistemäärän, jota alemmilla pisteillä ei voi tulla valituksi vaikka kokonaispistemäärä tätä muuten edellyttäisi.

Mikäli opiskelijaksi otossa käytetään näiden lisäksi myös pääsy- ja soveltuvuuskokeita, voi koulutuksen järjestäjä päättää näistä yhteensä saatavan alimman hyväksyttävän pistemäärän.