Maahanmuuttajien koulutus

• Maahanmuuttajien koulutuksesta
• Yhdenvertaisuuslaki
• Suomen ja ruotsin kielen kurssit
• Kielitaidon testaus
• Perusopetuksen lisäopetus
• Lukiokoulutus
• Suomi tai ruotsi toisena kielenä
• Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus
• Ammatillinen peruskoulutus
• Oppisopimuskoulutus
• Mitä lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen?
• Vieraskielinen opetus
• Ammatillinen aikuiskoulutus
• Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus
• Muu koulutus
• Opintojen ja tutkintojen tunnustaminen

Maahanmuuttajien koulutuksesta

Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvitsema koulutus sekä jo hankitun ammattitaidon säilyminen pyritään turvaamaan.

Tavoitteena on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. Samalla heitä tuetaan oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteettin säilyttämisessä.

Maahanmuuttajilla tarkoitetaan pakolaisia, paluumuuttajia ja muita ulkomaalaisia sekä eräissä yhteyksissä myös turvapaikanhakijoita.

Yhdenvertaisuuslaki

Suomessa on voimassa yhdenvertaisuuslaki (L 21/2004). Sen tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Laissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Lakia sovelletaan työelämän lisäksi myös koulutukseen.

Monet oppilaitokset järjestävät ulkomaalaisille suomen ja ruotsin kielen kursseja. Suomea ja ruotsia voi opiskella ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, aikuislukioissa, yliopistojen ja korkeakoulujen kielikeskuksissa ja kesäyliopistoissa. Kursseja on monentasoisia ja -pituisia. Myös kurssimaksut vaihtelevat.

Yleiset kielitutkinnot

Yleinen kielitutkinto mittaa kommunikatiivista yleiskielitaitoa. Tutkintoja voi suorittaa perus-, keski- ja ylimmällä tasolla. Tutkinnon voi suorittaa perus-, keski- ja ylimmällä tasolla. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Sitä voi käyttää myös osoittamaan suomen tai ruotsin taitoa, jota Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan.

Yleisen kielitutkinnon voi suorittaa englannin, espanjan, italian, ranskan, ruotsin, saamen, saksan, suomen ja venäjän kielissä. Suomen kielen keskitason tutkinto järjestetään neljä kertaa vuodessa ja perus- ja ylimmän tason tutkinto kaksi kertaa. Englannin ja ruotsin kielen tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, muiden kielten tutkinto kerran vuodessa.

Lisätietoa yleisistä kielitutkinnoista

Kielitaidon testaus kansalaisuushakemusta varten

Kansalaisuuslain (359/2003) mukaan Suomen kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen täytyy esittää virallinen todistus tyydyttävästä suomen tai ruotsin kielen kirjallisesta ja suullisesta taidosta. Kielitaidon voi osoittaa suorittamalla yleinen kielitutkinto yleistaitotasolla kolme tai valtionhallinnon kielitutkinto tyydyttävällä suullisella ja kirjallisella taidolla.

Maahanmuuttajille suositellaan yleistä kielitutkintoa, koska siinä testataan yleiskielen hallintaa. Valtionhallinnon kielitutkinto testaa julkis-
hallinnon työtehtävissä tarvittavaa kielitaitoa, ja siinä on hallittava tämän erikoisalan kieltä.

Yleinen kielitutkinto ja valtionhallinnon kielitutkinto ovat maksullisia. 

Lue lisää kielitaidon testauksesta kansalaisuushakemusta varten.

Yleiset kielitutkinnot

Valtionhallinnon kielitutkinnot

Kielikokeet ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin

Ammatilliseen peruskoulutukseen haun yhteydessä koulutuksen järjestäjä voi järjestää kielikokeen niille hakijoille, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Kielikoe voi olla kirjallinen testi ja/tai haastattelu.

Myös ammattikorkeakouluun pyrkiville voi olla kielikoe, jos äidinkieli on muu kuin opetuskieli.

Perusopetuksen lisäopetus

Kunta voi järjestää lisäopetusta perusopetuksen suorittaneille nuorille. Lisäopetus kestää yleensä vuoden, ja sen aikana nuori voi vahvistaa valmiuksiaan jatkaa ammatillisissa opinnoissa tai lukiossa.

Lukiokoulutus

Lukion pääsyvaatimuksena on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen tai sitä vastaavat tiedot. Lukion voi suorittaa 2–4 vuodessa. Lukio tähtää ylioppilastutkintoon.

Maahanmuuttajaopiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnossa suomen- tai ruotsinkielisille tarkoitetun äidinkielen kokeen sijasta suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen.

Maahanmuuttajat pyrkivät päivälukioihin yhteishaun kautta. Jos  hakijalla ei ole suomalaista pohjakoulutusta, hänen kannattaa ennen hakemista ottaa yhteyttä siihen lukioon, johon aikoo hakea. Aikuislukioihin haetaan suoraan oppilaitokseen.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä

Suomen tai ruotsin kielen opetuksen ja maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Mitä perusopetuksen jälkeen?

Perusopetuksen jälkeen nuoret maahanmuuttajat voivat valmistautua jatko-opintoihin joko perusopetuksen lisäluokilla tai muissa valmentavissa ryhmissä. Perusopetuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opiskelua lukiossa, kansanopistossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

Maahanmuuttajat voivat osallistua myös erilaisiin yleissivistäviin opintoihin aikuisoppilaitoksissa. Lisäksi maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

Ennen ammatillista peruskoulutusta maahanmuuttaja voi osallistua valmistavaan koulutukseen. Valmistavan koulutuksen laajuus on 20–40 opintoviikkoa, ja se kestää puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta sitä voidaan suunnata myös tietylle alalle.

Valmistavan koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan kielitaitoa ja muita ammatillisissa opinnoissa tarvittavia valmiuksia ja elämänhallintaa. Valmistavassa koulutuksessa opiskellaan suomen tai ruotsin kieltä sekä matemaattisia ja yhteiskunnallisia aineita. Samalla tutustutaan eri ammatteihin ja ammatilliseen opiskeluun.

Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Valmistava koulutus on yhteishaun ulkopuolella, eli oppilaitoksiin haetaan suoraan. Opiskelijat voivat saada normaalia opintotukea ja koulumatkatukea.

Jos valmistava koulutus sisältyy opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan, hän voi saada opintotuen sijaan kotoutumistukea. Valmistavan koulutuksen suorittamisesta saa lisäpisteitä. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joiden suomen/ruotsin kielen taso vastaa kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoja A2.2.

Ammatillinen peruskoulutus

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja ammattisivistys ja työelämässä tarvittava ammatillinen pätevyys. Maahanmuuttajat voivat suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja sen suorittaminen kestää 3 vuotta.

Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa ja oppisopimuskoulutuksena. Ammatilliseen peruskoulutukseen voi hakea, kun on suorittanut peruskoulun tai sitä vastaavan koulutuksen.

Ammatilliseen koulutukseen haetaan yhteishaussa. Jos hakijalla ei ole suomalaisen koulun päättötodistusta, hänet voidaan valita joustavassa valinnassa. Hakijoille ei ole ikärajaa, eikä ulkomaan kansalaisuus ole este valinnalle.

Koulutuksen järjestäjä voi arvioida hakijan kielitaitoa kielikokeella tai haastattelulla. Samalla selvitetään opiskelijan mahdollisuuksia selviytyä opinnoista. Maahanmuuttajien opetus voidaan järjestää joustavasti. He voivat opiskella suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä, ja opinnot korvaavat äidinkielen opinnot. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat voivat saada tukiopetusta ja opetusta omassa äidinkielessään.

Oppisopimuskoulutus

Ammatillista koulutusta voi saada myös oppisopimuskoulutuksena. Maahanmuuttajalle voidaan järjestää ennen oppisopimuksen solmimista valmistavaa koulutusta tai muita kielitaitoa parantavia tukiopintoja. Lue tarkemmin oppisopimuskoulutuksesta.

Mitä lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen?

Lukion ja ammatillisen koulutuksen jälkeen voi hakea ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Vieraskielinen opetus

Monissa oppilaitoksissa on opetusryhmiä, joiden opetus annetaan kokonaan tai osittain vieraalla kielellä. Joissakin oppilaitoksissa koko ammatillisen tutkinnon voi suorittaa vieraalla kielellä. Lisätietoja saa suoraan  oppilaitoksista.

Aikuisenakin voi parantaa ammatillista osaamista. Maahanmuuttajat voivat hakea ammatilliseen aikuiskoulutukseen, he voivat osallistua näyttötutkintoihin ja suorittaa ammatillisen tutkinnon. Heille järjestetään myös omia ammatillisia kursseja. Kurssit ovat yleensä työvoimakoulutusta, johon haetaan työvoimatoimistojen kautta.

Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa voi suorittaa kolmentasoisia tutkintoja: ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja näyttötutkintoina.

Aikuiset voivat suorittaa nämä tutkinnot näyttötutkintoina riippumatta ammattitaidon hankkimistavasta. Ammatillisen perustutkinnon voi aikuinen suorittaa myös oppilaitoksessa kolme vuotta opiskellen.

Oppilaitokset järjestävät valmistavaa koulutusta näyttötutkintojen tai niiden osien suorittamiseen. Näyttötutkinnot suoritetaan tämän koulutuksen yhteydessä.

Näyttötutkinnossa opiskelija osoittaa ammatillisen osaamisensa. Valmistavaa koulutusta järjestetään omaehtoisena tai työvoimapoliittisena koulutuksena, oppisopimuksella tai henkilöstökoulutuksena. Henkilöstökoulutus on työnantajan järjestämää koulutusta. Tutkinnon suorittaja saa tutkintotodistuksen, kun hän on suorittanut hyväksytysti tutkinnon osat. 

Koulutuksen järjestäjä ja opiskelija laativat yhdessä henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa otetaan huomioon myös opiskelijan ohjaus- ja tukitarpeet sekä hänen aikaisempi osaamisensa. Esimerkiksi opiskelijan suomen/ruotsin kielen taito sekä suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan tuntemus selvitetään.

Pysyvästi Suomeen tulleita maahanmuuttajia kannustetaan kotoutumaan uuteen kotimaahansa. Kotoutumisen tavoitteena on, että henkilöllä on sellaiset tiedot ja taidot, että hän pystyy hankkimaan toimeentulonsa ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena suomalaisten kanssa. Kotoutumisesta vastaavat sisäasianministeriö yhteistyössä mm. työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön kanssa sekä kunnat.

Kotoutumissuunnitelma tehdään työikäisille maahanmuuttajille (17–65-vuotiaat) työvoimatoimistossa enintään kolmeksi vuodeksi tai poikkeustapauksissa viideksi vuodeksi sen jälkeen, kun maistraatissa on merkitty kotikunta Suomessa, ja Kela on tehnyt päätöksen siitä, että maahanmuuttaja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Suunnitelma sisältää muuttajan tarpeen mukaan kielikoulutusta, työharjoittelua, yleissivistävää tai ammatillista koulutusta ja tarvittaessa ammattitaitojen täydentämistä. Suunnitelman toteuttamisen aikana muuttajan toimeentulo turvataan kotoutumistuella.

Aikuisille maahanmuuttajille, jotka kuuluvat kotoutumislain piiriin, järjestetään kotoutumiskoulutusta. Koulutus kestää keskimäärin 40 viikkoa eli yhden lukuvuoden. Koulutus koostuu yleensä useasta kurssista. Suurin osa kotoutumiskoulutuksesta on työvoimakoulutusta.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluu suomen tai ruotsin kielen opetusta, yhteiskuntatietoja, arkielämän taitoja, kulttuurintuntemusta sekä ammatinvalintaan ja työelämään liittyvää ohjausta. Koulutukseen kuuluu usein myös työharjoittelu työpaikalla.

Opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia kehitetään ja koulutuksen aikana tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma ja työllistymissuunnitelma. Lisäksi on mahdollista saada kielen tukiopetusta ja tulkkipalveluja.

Kotouttamisen piirissä olevalle maahanmuuttajalle voidaan maksaa kotoutumistukea ja koulutuksen aikaista ylläpitokorvausta tietyin edellytyksin myös hänen osallistuessaan muuhun kuin työvoimakoulutukseen, jos työvoimatoimisto katsoo että tällainen koulutus edistää hänen kotoutumistaan ja työllistymistään. Päätöksen koulutuksen sisällyttämisestä kotoutumissuunnitelmaan (rinnasteinen koulutus) tekee paikallinen työvoimatoimisto ennen koulutuksen aloittamista.

Lisätietoja kotoutumiskoulutuksesta saa työ- ja elinkeinotoimistoista.

Muu koulutus

Suomessa on paljon oppilaitoksia, joissa voi opiskella tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai harrastuksena. Näissä oppilaitoksissa opetusta järjestetään päivisin ja iltaisin. Nämä koulutukset ovat kaikille avoimia, ja tavallisesti ne ovat melko edullisia. Esimerkiksi kansalais- ja työväenopistot tarjoavat lähes joka kunnassa mahdollisuuden opiskella kieliä, musiikkia, käsitöitä, liikuntaa ym.

Kansanopistoissa ja opintokeskuksissa voi mm. täydentää perusopintoja ja osallistua erilaisille valmentaville kursseille. Kesäyliopistoissa voi suorittaa akateemisia ja muitakin opintoja. Kesäyliopistoilla on opetusta useilla paikkakunnilla.

Useimmissa aikuisoppilaitoksissa on myös erityisesti maahanmuuttajille suunniteltuja kursseja.

Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto tai ulkomaiset opinnot antavat työmarkkinoille tai jatko-opintoihin Suomessa. Eri tilanteissa päätös tehdään eri paikoissa: Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon antamasta virkakelpoisuudesta. Päätös tarvitaan, jos hakee valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään.

Lisätietoa tutkintojen tunnustamisesta.