Humanistinen ja kasvatusala
Humanistinen ja kasvatusala pitää ammatillisessa koulutuksessa sisällään 3 opintoalaa, joiden kuvauksia ja alojen sisältämien perustutkintojen ja koulutusohjelmien kuvauksia voit lukea alla olevien linkkien kautta.
Yleistä tietoa alasta
Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuolista ja yhteisöllistä vapaa-aikaa varten. Tavoitteena on kansalaistoiminnan ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilöllisen kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen. Keskeisenä tehtävänä on suunnitella ja ohjata eri-ikäisten vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia sekä luoda edellytyksiä toiminnalle sekä nuorten tasapainoiselle kasvulle. Ohjauksessa ja toiminnan edellytysten järjestämisessä otetaan huomioon nuorten, aikuisten ja ikääntyvien erilaiset tarpeet ja heidän vapaa-aikatoimintaa koskevat odotuksensa.
Mitä alalla työskentely vaatii
Alalla työskentely vaatii ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, kykyä ottaa huomioon taustaltaan erilaisten ja eri-ikäisten ohjattavien tarpeet sekä pyrkimys yhteisöllisen vuorovaikutuksen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tarvitaan valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja kykyä luottamukselliseen vuorovaikutukseen sekä ohjattavien että muiden alojen ammattilaisten kanssa. Keskeistä on yhteistyö kodin, koulun ja sosiaalitoimen sekä muiden viranomaisten kanssa.
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalta vaaditaan monipuolisia taitoja sekä suunnittelu-, toteutus- ja arviointikykyä toiminnan ohjauksen lisäksi erilaisten toimintakokonaisuuksien ja palvelujen tuottamisessa. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja tiedostaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallisen merkityksen. Nuoriso ja vapaa-aika-alan ammatillisten vaatimusten kasvusta huolimatta vapaaehtoistyöllä ja kansalaisaktivisuudella on alalla merkittävä asema.
Yleisimmät työpaikat alalla
Alan tutkinnon suorittaneita toimii kuntien, seurakuntien, laitosten, järjestöjen, erilaisten yhteisöjen, yhdistysten sekä koulujen ja oppilaitosten palveluksessa. Ammattinimikkeiden kirjo on laaja. Työammatteja voivat olla kunnan nuoriso- ohjaaja, koululaisten aamu- ja iltapäiväohjaaja, vapaa-ajanohjaaja, ohjaaja koulun tehtävissä, erityisnuorisotyöntekijä, projektityöntekijä, hallinnollinen nuorisosihteeri tai toiminnanohjaaja. Entistä enemmän työpaikkoja on projektitehtävissä, jotka liittyvät nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, kuten esimerkiksi nuorten työpajoissa. Nuoriso- ja vapaa- ajanohjaaja voi toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Työllisyys tulee olemaan näillä näkymin hyvä. Joissakin tehtävissä voi tulla työvoimapulaa, varsinkin kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Arvioiden mukaan kolmannen sektorin (järjestöt, yhdistykset, säätiöt, monipuolinen kansalaistoiminta) työvoimatarve kasvaa. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt ja tarpeet tällä alueella kasvavat (erityisnuorisotyö), vaikka valtaosa arkityöstä tehdään aivan tavallisten nuorten kanssa.. Sosiaalinen vahvistaminen, erityisesti syrjäytymisen ehkäisy tulee tarvitsemaan nuorisotyön ammattilaisia. Eri sektoreiden uudet yhteistyömuodot (esimerkiksi koulujen, oppilaitosten ja nuorisotoimen välillä) todennäköisesti kasvattavat työvoimantarvetta tulevaisuudessa. Yrittäjyys sekä yhteisöllisyyttä tukeva toiminta alalla tulevat lisääntymään.
Avoimen ja joustavan ryhmätoiminnan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävän moniammatillisen työn tarpeet näyttävät lisääntyvän. Vapaa-aika- ja nuorisotyötä voikin joustavasti sijoittaa erilaisiin toimintaympäristöihin. Yhteistyömuodot perheiden kanssa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, kulttuurityö ja monikulttuuristen nuorisoryhmien kanssa tehtävä ohjaus- ja kasvatustyö tulevat tarvitsemaan alan työntekijöitä. Tehtäväkenttä laajenee monikulttuurisuuden lisäksi myös kansainväliseen suuntaan. Voimakkaasti kehittyvät tietoverkot ja nuorten lisääntyvä Internetin käyttö lisäävät tarvetta virtuaalisen ohjauksen menetelmien kehittämiselle nuorisotyössä. Verkko-ohjaus uutena työmuotona kehittyy ja mediakasvatus sekä kriittiseen tiedonhankintaan ohjaaminen korostuu entisestään tulevaisuudessa.
Alan koulutusrakenne on uudistunut viime vuosina, joten samoissa tehtävissä voi toimia monella eri tutkintonimikkeellä olevia henkilöitä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon suorittaneet ovat alan käytännön osaajia, joskin työnantajille on vielä jonkin verran epäselvää tutkinnon tuottama pätevyys verrattuna alan amk-tutkintoon. Alan kaikille koulutustasoille: perustutkinto, amk-tutkinto ja maisteritutkinto tarvitaan jatkossa ammattilaisia.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
Yleistä tietoa alasta
Opintoalan nimi "Kielitieteet" ei välttämättä kuvaa viittomakielen ohjaajan työkenttää. Työ ei ole tieteellistä työtä, mutta kieli ja sen merkitys ihmisen toiminnalle on silti keskeinen opiskeltava kohde. Koulutuksessa opiskellaan suomalaista viittomakieltä. Kielitieteen tuntemus auttaa ohjaamaan eri-ikäisten kielellistä kasvua ja vahvistamaan heidän kielellistä identiteettiään. Tämä koskee myös viittomakielen tasa-arvoista asemaa. Viittomakieliala on kokonaisuudessaan nuori ja alan kehitykseen vaikuttavat monet sellaiset tekijät, joita on vaikea ennakoida.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Viittomakielen ohjaajalta edellytetään erityisesti hyvin laaja- alaisia kommunikaatiotaitoja. Myös monivammaisten ohjaamisen ja avustamisen taitoja tarvitaan. Viittomakielen ohjaaja saa opiskelun aikana myös viittomakielen perustaidon, aikaisempia opintoja ei vaadita. Myös terveydenhoidollista tietämystä ja osaamista tarvitaan, sillä tulevaisuudessa viittomakielinen ohjaustyö lisääntyy erityisesti vanhustyössä ja monivammaisten asiakkaiden parissa.
Yleisimmät työtehtävät tai -paikat alalla
Tutkinto on uusi, joten ammattiryhmä sijoittuu hyvin erilaisiin työtehtäviin, eikä valmiita malleja ole olemassa. Viittomakielen ohjaaja on viittomakielentaitoinen työntekijä, joka toimii ohjaajana ja avustajana viittomakielisen yhteisön sekä viittomia kommunikaatiossaan hyödyntävien henkilöiden ohjaus- ja avustustehtävissä. Tutkinnosta valmistuvat työllistyvät sosiaalialalle, lähinnä lasten päivähoitoon sekä opetusalalle koulunkäyntiavustajiksi tai ohjaajiksi.
Viittomakielen ohjaaja voi toimia varhaiskasvatuksessa (lasten päivähoito, aamu- ja iltapäivätoiminta, perhetyö), eri-ikäisten koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä tilanteissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Viittomakielen ohjaajan työpaikka voi olla myös laitos- ja vanhustyössä sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi ohjaajana tai henkilökohtaisena avustajana. Ohjaajat voivat työskennellä myös viittomakommunikaatiota käyttävien kuulevien parissa. Palvelujen järjestäminen (esim. avustaminen, tukihenkilöpalvelut) on mahdollista myös oman yrityksen kautta.
Viittomakielen ohjaajan työ ei ole viittomakielen tulkin työtä (johon on eri koulutus, ks. jatko- opintomahdollisuudet), vaan viittomakielistä ohjausta ja toiminnassa avustamista.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Viittomakielen yhteiskunnallinen asema on vahvistunut ja viittomakielisiä palveluja kehitetään lisää, jolloin viittomakielisten ohjauspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Väestön ikääntyminen lisää myös tarvetta avustamispalvelujen järjestämiselle.
Kuulevien, esimerkiksi dysfaattisten ja kehitysvammaisten lasten kielellisessä kuntoutuksessa on viittomakommunikaatiota käytetty viime vuosina yhä enemmän. Tähän liittyvät ohjaus- ja avustustehtävät tulevat lisääntymään. Tähän mennessä viittomakieliseen ohjaukseen liittyviä palveluja ei juuri ole ollut saatavissa, eivätkä kaikki tarpeetkaan ole vielä nousseet yleiseen tietoisuuteen.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Viittomakielen ohjaajat voivat myös jatkaa humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakouluopinnoissa viittomakielen tulkin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa, joista valmistuneiden tutkintonimike on viittomakielen tulkki (AMK). Jyväskylän yliopistossa voi valmistua viittomakielen luokan- tai aineenopettajaksi.
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, Viittomakielen ohjaaja
OPETUS- JA KASVATUSTYÖ
Yleistä tietoa alasta
Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Hän työskentelee ennen kaikkea varhaiskasvatuksen tehtävissä, mutta myös erilaisten perheiden sekä kouluikäisten lasten kanssa. Lasteenohjaajan ydinosaamista ovat pedagoginen ja arvo-osaaminen sekä perheiden kanssa tehtävä työ. Kasvatustyö on verkostotyötä yhteistyössä seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kanssa ja sen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.
Mitä alalla työskentely vaatii
Lastenohjaajan työ on kokonaisvaltaista kasvatusta, ohjausta, hoitoa ja huolenpitoa. Se vaatii kiinnostusta ihmisen kasvamiseen ja kehittymiseen, vuorovaikutustaitoja ja muita sosiaalisia taitoja, menetelmällistä osaamista sekä motivointi- ja empatiakykyä. Keskeistä on kyky osata toimia sekä yksilöiden, ryhmien että verkostojen kanssa. Alalla tehdään lasten ja nuorten kasvatustyötä yhdessä erilaisten perheiden ja vanhempien kanssa, joten alalla on osattava kohdata vanhemmat aidosti kumppaneina ja kuunnella heidän mielipiteitään. Seurakunnan työssä odotetaan kristillisen kasvatuksen osaamista.
Yleisimmät työtehtävät ja -paikat alalla
Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittanut toimii lasten, varhaisnuorten ja heidän perheidensä parissa yhteiskunnan eri sektoreilla. Lastenohjaaja toimii varhaiskasvattajana päiväkodeissa, erilaisissa kerhoissa, leireillä, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä leikki- ja ohjaustoiminnassa.
Lastenohjaajan keskeisiä työympäristöjä ovat kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten palvelujen tuottajien varhaiskasvatuspalvelut. Seurakunnan avoimia varhaiskasvatuspalveluja ovat päiväkerhot ja perhekerhot.
Lastenohjaajat toimivat yhteistyössä muiden kasvatustyöhön osallistuvien kanssa. Työhön kuuluu lasten ja lapsiryhmien ohjausta sekä toimimista monimuotoisessa perhetyössä. Alan tutkinnon suorittaneita toimii kuntien, seurakuntien, laitosten, järjestöjen, erilaisten yhteisöjen sekä koulujen palveluksessa.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Työllisyys toimialoilla ja ammateissa, joihin alan koulutuksen suorittaneet tyypillisesti sijoittuvat, tulee olemaan näillä näkymin hyvä. Joissakin tehtävissä voi tulla työvoimapulaa, varsinkin kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Yleensä voidaan arvioida, että kolmannen sektorin työvoimatarve kasvaa. Avoimen ja joustavan ryhmätoiminnan tarpeet näyttävät lisääntyvän. Lapsi- ja perhetyötä voi joustavasti sijoittaa erilaisiin toimintaympäristöihin. Lasten ja nuorten parissa tehtävän moniammatillisen työn tarve ja osaaminen kasvaa. Samoin työvoiman tarvetta kasvattavat tulevaisuudessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, lasten ja nuorten vapaa-ajan ohjauksen ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön lisääntyminen. Erityistä ohjausta ja huolenpitoa tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt ja tarpeet tällä alueella kasvavat. Haasteellinen erityiskasvatus ja -ohjaus tarvitsee työntekijöitä. Syrjäytymisen ehkäisy ja erilaiset projektit tulevat tarvitsemaan myös lapsi- ja perhetyön ammattilaisia.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa 140 opintoviikon laajuisen humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnon esimerkiksi kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa, jonka tutkintonimike on yhteisöpedagogi (AMK).
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon esimerkiksi sosiaalialan koulutusohjelmassa, tutkintonimike on sosionomi (AMK).
Tulevaisuudessa yliopisto-opintoja voi alalla jatkaa nyt kehitteillä olevissa nuorisokasvatuksen maisteriohjelmissa (Kuopion yliopisto ja Tampereen yliopisto). Tutkintonimike on todennäköisesti yhteiskuntatieteiden maisteri. Myös lastentarhanopettajan ja luokanopettajan koulutukset ovat luontevia jatko-opintoja lastenohjaajakoulutuksen saaneille.
Alan erityisosaamista ja työelämän ammattitaitoa voi jatko-opintoina osoittaa myös suorittamalla näyttötutkintona lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon, jotka syventävät kasvatuksen ja ohjauksen ammattiosaamista.
Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, Lastenohjaaja
