Kulttuuriala
Kulttuuriala pitää ammatillisessa koulutuksessa sisällään 4 opintoalaa, joiden kuvauksia ja alojen sisältämien perustutkintojen ja koulutusohjelmien kuvauksia voit lukea alla olevien linkkien kautta.
Viestintä ja informaatiotieteet
KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS
Yleistä tietoa alasta
Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Alan ominta toimintaympäristöä ovat tuotteiden valmistus, piensarjatuotanto, rakennettu ja rakentamaton ympäristö sekä korjaaminen ja restaurointi. Alan yhteisiä osaamisalueita ovat tuotteiden tekninen valmistus ja kädentaidot, tuotteen suunnittelu ja valmistus sekä asiakaslähtöinen valmistus. Esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen ovat oleellinen osa tuotteiden valmistusta ja ympäristön rakentamista.
Verkostoitunut pienyritystoiminta sekä alihankintatyön lisääntyminen edellyttävät pitkäjänteistä erikoistumista, panostusta tuotekehitykseen ja yhteistyöhön. Kansainvälistyvässä ympäristössä vaaditaan yhä enemmän viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kieli- ja kulttuuriosaamista.
Alalta valmistuneet toimivat monissa eri ammateissa. Esimerkkejä ammattialoista ovat puuala, verhoiluala, entisöinti, veneenrakennus, metalliala, asesepäntyö, hopeasepänala, kultasepänala, lasiala, keramiikka- ala, kiviala, soitinrakennusala, muinaistekniikka, kirjansidonta, tarpeistonvalmistus, saamenkäsityöt, ohjaustoiminta, muotoilu ja mallintaminen, tekstiiliala, vaatetusala, neulevaatetus, lavasterakentaminen, sisustusala, sisustusrakentaminen, rakennusala, restaurointiala, maalausala, mallinrakennus sekä näyttely- ja messurakentaminen.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Käsityöläisen toiminnassa ovat tärkeitä taloudellisuus, tuottavuus ja asiakaspalvelu. Alan ammateissa tarvitaan luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä hahmottaa visuaalista ympäristöä. Käsityöläinen osaa valmistaa tuotteen alusta loppuun. Kielitaito ja markkinointiosaaminen auttavat menestymään alalla.
Yleisimmät työtehtävät/ -paikat alalla
Alan työllistäjiä ovat pieni- ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Alalta valmistuneet työskentelevät valmistus-, korjaus- tai huolto-, palvelu- ja ohjaustehtävissä. Myös itsensä työllistäminen, ryhtyminen ammatinharjoittajaksi on vaihtoehto.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Käsi- ja taideteollisuusalalle on syntynyt uusia ammattialoja ja työtehtäviä sekä mahdollisuuksia toimia itsenäisinä yrittäjinä.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluissa, joissa voi suorittaa artenomin tutkinnon tai muotoilijan tutkinnon. Perustutkinnon suorittaneet voivat pyrkiä myös tiede- ja taidekorkeakouluihin. Yliopistotutkintoja voi suorittaa esimerkiksi Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa. Alalla on useita ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, Artesaani
VIESTINTÄ JA INFORMAATIOTIETEET
Viestintä ja informaatiotieteet -opintoalaan kuuluvat audiovisuaalinen viestintä ja kuvallinen ilmaisu.
AUDIOVISUAALINEN VIESTINTÄ
Yleistä tietoa alasta
Audiovisuaalisia viestintätuotteita suunnittelevat, valmistavat ja tuottavat kustannus-, lehti- ja ohjelmistotalot, viestintä- ja mainostoimistot sekä valokuvaamot, elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tv-työn tuotantoyksiköt. Alan yritysten koot vaihtelevat yhden hengen yrityksistä suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. Alalle ovat tyypillisiä pienet ja keskisuuret itsenäiset yritykset, jotka pyrkivät kilpailukykyään parantaakseen toimimaan verkostoina. Viestintätuotteita ja -palveluja tuotetaan erikokoisille ja eri tavalla kohdennetuille joukoille. Voidaan puhua mediateollisuudesta, massoille tarkoitetusta käyttötaiteesta. Usein tuotteet on suunnattu laajoille, mutta tarkemmin kohdennetuille kuluttajaryhmille. Tuotteita valmistetaan niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin markkinoille. Suurille massoille jakelukanavina toimivat joukkoviestintävälineet, elokuvat, näyttämötapahtumat ja erilaiset tietoverkot. Pienemmille yleisömäärille tarkoitettua viestintää käytetään yritysten ja yhteisöjen sisäisessä tiedonvälityksessä, koulutuksessa ja arkistoinnissa.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Alalla vaaditaan hyviä kielellisiä valmiuksia, joista erityisesti äidinkieli ja englannin kieli ovat tarvittavia työkieliä. Toimiminen kansainvälisissä tuotantoympäristöissä muovaa tuotantokulttuuria ja tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja ja monikulttuurisia osaamisvaatimuksia. Koska työ on pitkälti verkosto- ja tiimityöskentelyä, alalla toimivien on oltava yhteistyökykyisiä mutta myös itsenäisiin ratkaisuihin pystyviä. Alan tekninen kehitys on nopeaa ja suuntautuu voimakkaasti tietotekniikan hyödyntämiseen. Tietotekniikan perustiedot ja -taidot; tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmien sekä erilaisten tuotantosovellusten tuntemus ja käytön hallinta ovat alan keskeisiä osaamisvaatimuksia. Alan työntekijöiden on seurattava oman alansa tekniikan kehitystä jatkuvasti ja sisäistettävä elinikäisen oppimisen taidot.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Luontevia jatkokoulutusväyliä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittaneelle ovat mm. ammattikorkeakouluissa audiovisuaalisen viestinnän ammattikorkeakoulututkinto, medianomi (AMK) ja korkeakouluopinnoissa maisteri.
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, Media-assistentti
KUVALLINEN ILMAISU
Yleistä tietoa alasta
Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja tuotteina. Kuvallisen ilmaisun osaamisalueita ovat graafinen viestintä, kuva- ja mediataide sekä valokuvaus. Kuva- ja mediataiteessa opiskellaan perusasiat maalauksesta, kuvanveistosta ja taidegrafiikasta. Opiskelija voi koulutusohjelman sisällä valita oman erikoistumisalansa. Kuvallisen ilmaisun toimintaa ohjaavat visuaalisen kulttuurin arvostaminen ja esteettisyys. Alalla toimiva noudattaa töiden sisällössä ja viestinnässä eettisyyttä ja moraalia muita kunnioittaen.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Alalla toimivalta edellytetään vahvaa kuvallisen ilmaisun perusosaamista. Alalla tarvitaan luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä hahmottaa visuaalista ympäristöä. Kielitaito ja oman osaamisen markkinointi auttavat menestymään alalla.
Yleisimmät työtehtävät/ -paikat alalla
Visuaalisen viestinnän alueella on mahdollisuus työllistyä kuvallisen ilmaisun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun sekä -kehittelyn tehtävissä toisen palveluksessa, tuotantotiimin jäsenenä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Visuaalisen viestinnän alueelle syntyy koko ajan uusia työtehtäviä sekä mahdollisuuksia toimia itsenäisinä yrittäjinä.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluissa, joissa voi suorittaa kuvataiteilijan tutkinnon. Yliopistotutkintoja voi suorittaa esimerkiksi Kuvataideakatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa. Alalla on mahdollisuus suorittaa myös ammatti- ja erikoisammattitutkinto.
Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, Kuva-artesaani
TEATTERI JA TANSSI
Yleistä tietoa alasta
Tanssialan ammattilaiset voivat koulutuksestaan riippuen toimia tanssijoina, koreografeina tai opettajina. Jotkut alan ammattilaiset tekevät uransa aikana niin tanssijan, koreografin kuin opettajankin töitä. Ammattitanssijan ura on yleensä verrattain lyhyt ja monet aloittavat ammattiin tähtäävän harjoittelun jo hyvin nuorina. Tanssin kenttä on monimuotoinen ja tanssija voi suuntautua klassisen baletin, nykytanssin ja kansantanssin lisäksi myös jazz- ja populaaritanssiin. Perinnäisempien tanssin lajien rinnalle on viime vuosikymmeninä ja vuosina syntynyt myös uudenlaisia tanssin ilmaisumuotoja ja esityskäytäntöjä.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Tanssija käyttää työvälineenä omaa kehoaan, ja työssä yhdistyvät luova henkinen ja taitoa vaativa fyysinen prosessi. Hyvän ammattitaidon edellytyksenä on tanssitekninen osaaminen yhdistyneenä taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun. Alalla toimiminen vaatii jatkuvaa taitojen ylläpitoa ja usein myös uusien hankkimista. Työ on paitsi esiintymistä ja harjoittelua yhdessä muiden kanssa myös kanssakäymistä yleisön kanssa.
Yleisimmät työtehtävät/ - paikat alalla
Suuri osa tanssijoista työskentelee produktiokohtaisissa ryhmissä, yksityisinä tanssitaiteen elinkeinonharjoittajina ja freelance-tanssitaiteilijoina. Muita toiminta-alueita voivat olla esimerkiksi elokuva- ja televisiotyö, viihdeteollisuus ja mainontaan liittyvät työt. Tanssija voi työllistyä myös kiinteisiin tanssiryhmiin ja ammattiteattereihin sekä Suomen Kansallisbalettiin. Tanssijan suuntautuminen määrittelee työtehtäviin hakeutumisen. Kaikki tanssijan tutkinnon suorittaneista eivät kuitenkaan työllisty koulutusta vastaaviin tehtäviin.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Tanssialan ammattilaisten määrä on kolmen viime vuosikymmenen aikana yli kaksinkertaistunut ja koulutettuja tanssitaiteilijoita on monin verroin enemmän kuin alalla on työpaikkoja. Tanssijan työlle on usein tyypillistä työn projektiluonteisuus sekä työllisyyden ja työttömyyden vaihtelu. Vakinaisia työpaikkoja alalla on vähän ja suuri osa tanssijoista työllistää itsensä lyhyissä teoskohtaisissa työsuhteissa.
Jatko-opintomahdollisuudet
Tanssialan ammatillisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko- opintokelpoisuuden. Tanssialan jatko-opintoja voi suorittaa ammattikorkeakouluissa, joissa voi valmistua tanssinopettajaksi. Alan yliopisto-opintoja voi suorittaa teatterikorkeakoulussa, jossa voi suorittaa alan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon.
Sirkusalan perustutkinto, Sirkusartisti
Tanssialan perustutkinto, Tanssija
Yleistä tietoa alasta
Musiikkialalla työelämä koostuu pääosin muusikon ja musiikin opettajan työtehtävistä sekä niitä sivuavista muista töistä. Teknologian kehitys on tuonut uudenlaisia työtehtäviä myös musiikkialalle. Musiikkialan osaaminen on eduksi myös erilaisissa alaa sivuavissa töissä, esimerkiksi ohjelmatoimistojen, festivaalien ja musiikkialan järjestöjen hallinnossa. Musiikki on perinteisesti jaettu usein taide-, populaari- ja kansanmusiikkiin. Eri musiikinlajien väliset rajat ovat viime vuosikymmenten aikana kuitenkin madaltuneet ja musiikista on tullut yhä monimuotoisempaa.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Musiikkialalle on ominaista, että sille hakeutuvat ovat harjoittaneet tavoitteellisia musiikkiopintoja lapsuudesta lähtien. Riittävien ammatillisten musiikillisten valmiuksien saavuttaminen vaatii paljon aikaa ja taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen edelleen edellyttävät jatkuvaa harjoittelemista. Alalla toimivan tulee osata hallita ja suunnitella erilaisia työtehtäviä. Muusikon työssä edellytetään tulevaisuudessa entistä monipuolisempia valmiuksia toimia erilaisissa työtehtävissä ja eri tyylilajien parissa. Alan kansainvälisyys edellyttää myös hyvää kielitaitoa.
Yleisimmät työtehtävät/ -paikat alalla
Musiikkialan perustutkinnon suorittaneet voivat tutkinnon koulutusohjelmasta ja erikoistumisestaan riippuen toimia erilaisissa musiikkialan tehtävissä. He voivat työskennellä paitsi esiintyvinä muusikkoina, myös esimerkiksi musiikin palvelu- ja tuotantotehtävissä, viihdealalla, matkailupalvelualalla, erilaisissa viestintäalan tehtävissä sekä kuntien ja muiden yhteisöjen järjestämässä musiikin harrastus- ja ohjaustoiminnassa. Musiikkialan sisälläkin työt saattavat koostua monenlaisista tehtävistä: esimerkiksi muusikot saavat esitystulojen ohella tekijänoikeustuloja ja tuloja opetustyöstä.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Musiikkialalla on pitkään ollut melko hyvä työllisyystilanne. Tällä hetkellä alalla toimivat ammattilaiset ovat yleisesti ottaen suhteellisen nuoria, alalle tulee selvästi enemmän työllisiä kuin mitä siltä poistuu, ja uusia pysyviä työpaikkoja syntyy vähän. Lähes kaikissa musiikin lajeissa, erityisesti kevyessä musiikissa, työtilaisuuksien tavoittelijoita on huomattavasti enemmän kuin tilaisuuksia on tarjolla. Perinteisten työtehtävien lisäksi kulttuuriyrittäjyyden oletetaan tuottavan työpaikkoja myös musiikkialalle ja sen lähialueille, kuten media-, viihde-, matkailu- ja ravintola-aloille.
Jatko-opintomahdollisuudet
Musiikkialan perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko- opintokelpoisuuden. Luontevia jatkokoulutuspaikkoja ovat ammattikorkeakoulut, joissa voi valmistua muusikoksi ja musiikkipedagogiksi. Jatko-opiskelu on mahdollista myös yliopistoissa, joissa voi suorittaa alan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon.
