Luonnonvara- ja ympäristöala
Luonnonvara- ja ympäristöala pitää ammatillisessa koulutuksessa sisällään 5 opintoalaa, joiden kuvauksia ja alojen sisältämien perustutkintojen ja koulutusohjelmien kuvauksia voit lukea alla olevien linkkien kautta.
Maatalousalan perustutkinnossa on kolme koulutusohjelmaa: - Maatilatalouden koulutusohjelma, maaseutuyrittäjä - Hevostalouden koulutusohjelma, hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja - Turkistuotannon koulutusohjelma, turkistarhaaja
Yleistä tietoa alasta
Maatalousalan tehtävä on elintarvikkeiden, rehuraaka-aineiden ja teollisuuden raaka-aineiden tuottaminen. Monipuolisen maaseutuyrittäjätoiminnan merkitys on lisääntymässä. Koneiden huolto- ja korjauspalvelut, matkailu-, huolto- ja muut liitännäispalvelut ovat kehittyviä toiminta-alueita samoin hevostalouden palvelut.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Alan ammateissa tarvitaan kasvi- ja eläinbiologian perusteiden tuntemusta, tiedon käytäntöön soveltamisen taitoja sekä koneiden ja laitteiden käyttötaitoja. Lisäksi tarvitaan luovaa yrittäjyyttä, ennakkoluulottomuutta, yhteistyökykyä ja palveluhenkisyyttä.
Yleisimmät työtehtävät/ -paikat alalla
Maatalouden tyypillisin työpaikka on maatila. Muut työpaikat löytyvät maatalouden palveluista, kuten maatalouskoneiden huollosta ja korjauksesta, maatalouden lomittaja- ja pieneläinpalveluista, maataloustavarakaupasta, turkistarhauksesta sekä poro- tai hevostaloudesta.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka monipuolinen on maaseudun elinkeinorakenne. Laatu- ja tehokkuusvaatimukset sekä luonnonmukaisen tuotannon arvostus lisääntyvät ja tuotannon eettisten kysymysten merkitys kasvaa. Maatalousala mahdollistaa monipuoliset mahdollisuudet toimia yrittäjänä.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- opiskelukelpoisuus pyrkiä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto- opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat esimerkiksi luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, agrologi (AMK) tai yliopistojen eläinlääketieteen tai maatalous- ja metsätieteen opinnot.
Puutarhatalouden perustutkinnossa, puutarhuri, on kolme koulutusohjelmaa - Puutarhatuotannon koulutusohjelma - Viheralan koulutusohjelma - Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma
Yleistä tietoa alasta
Alalla tuotetaan ja markkinoidaan kukkia, vihanneksia, taimia ja marjoja. Viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito ovat puutarhatalouden toinen osa- alue. Alaan kuuluu myös puutarha- ja kukkakauppatoiminnot, jossa floristiikka on laajentumassa monipuolisia materiaaleja hyödyntävään somistukseen ja sisustamiseen.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Puutarha-alalla toimitaan kasvien parissa. Ammatillisen toiminnan lähtökohtana on kasvien ja niiden ominaisuuksien tunteminen. Puutarha-alan ammattilainen tuntee myös keinot, joilla kasvien kasvuun ja kehitykseen vaikutetaan. Puutarha-alan työtehtävät liittyvät puutarhakasvien tuotantoon, viheralaan sekä puutarhakasvien ja palveluiden markkinointiin ja floristiikkaan. Puutarha-alan ammattilainen arvostaa ympäristöä ja kulttuuriarvoja ja hänellä on esteettistä silmää.
Yleisimmät työtehtävät/-paikat alalla
Puutarha-alan työpaikkoja ovat lasinalais- ja avomaanviljelmät, jotka tuottavat koristekasveja, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Viherrakentamiseen ja viheralueiden hoitoon erikoistuneet yksityisyrittäjät sekä kaupunkien ja muiden julkisyhteisöjen viheryksiköt työllistävät puutarha-alan ammattilaisia. Kauppaketjujen puutarhamyymälät tarjoavat kausiluontoisesti työtä. Monet kukkatalot ja garden centerit sen sijaan työllistävät ympärivuotisesti puutarha-alan moniosaajia sekä kukkakaupat kukkasidonnan taitajia.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Ympäristöviihtyvyyden ja vapaa-ajan merkitys sekä terveen ravinnon merkitys on lisääntynyt koko ajan yhteiskunnassamme. Sen vuoksi ammattitaitoiselle puutarha-alan työvoimalle on kysyntää. Puutarha-alan työ on usein sesonkiluontoista. Tästä johtuen osa-aikaisesti työllistyy hyvin, kokoaikaisten työpaikkojen tarjonta vaihtelee. Puutarha- ala mahdollistaa monipuolisesti myös yrittäjän toimimisen.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- opiskelukelpoisuus pyrkiä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat esimerkiksi luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, hortonomi (AMK) tai yliopistojen maisema-arkkitehdin tai maatalous- ja metsätieteen opinnot.
Puutarhatalouden perustutkinto, Puutarhuri
Yleistä tietoa alasta
Kalatalousalan toimintasektorit ovat kalastus, kalanviljely, kalanjalostus, kalatuotteiden markkinointi ja myynti sekä kalastusmatkailu. Näiden piirissä harjoitettavalle yritystoiminnalle antavat tukea ja tietoa kalataloustutkimus ja -neuvonta sekä kalavesien hoitoala. Kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden myynti liittyy myös läheisesti kalatalousalaan. Kalatalous perustuu vesistöjen puhtauteen ja tuotantokykyyn eli luonnonvarojen kestävälle käytölle.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Kalatalouden ammateissa toimimisen edellytyksiä ovat kalojen elintapojen ja vesiympäristön tunteminen, kalojen pyyntitaito erilaisin pyydyksin, saaliin käsittelytaito ja turvallinen vesillä liikkuminen. Yrittäjältä vaaditaan monitaitoisuutta ja omatoimisuutta, palvelu- ja markkinointihenkisyyttä sekä yhteistyö- ja kielitaitoa.
Yleisimmät työtehtävät ja -paikat alalla
Ammattikalastusta harjoittaa meri- ja sisävesialueilla lähes 4000 henkilöä. Pääosa heistä kalastaa osa-aikaisesti. Rekisteröityjä kalanjalostusyrityksiä on noin 300. Pääosa on pienyrityksiä, joita EU:n tuella on viime vuosina tullut lisää. Kaikista yrityksistä 10 suurinta jalostaa noin puolet kaikesta jalostettavasta kalaraaka-aineesta. Vesiviljely-yrityksiä on yhteensä noin 800. Ruokakalalaitoksia on vajaat 300 ja niistä useimmat ja suurimmat toimivat merialueella. Poikastuotantolaitoksia on noin 150 ja ne sijaitsevat pääosin sisävesialueella. Luonnonravintolammikkoyrityksiä on runsaat 300, kaikki sisävesialueella. Lisäksi kalatalousala työllistää muun muassa kalakaupan alalla toimivia henkilöitä, kalastusmatkailuyrittäjiä, kalastusoppaita sekä alan hallinnon toimihenkilöitä sekä tutkijoita.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Ammattikalastajien määrän ei odoteta lisääntyvän voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Kasvavana ammattimaisen kalastuksen muotona on kuitenkin rehevöityneiden vesien kunnostuksena toteutettava hoitokalastus. Kalastusharrastuksen lisääntyminen avaa uusia mahdollisuuksia elinkeinolle. EU on tuonut alalle uusia haasteita ja mahdollisuuksia.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko- opintokelpoisuuden. Luontevia jatko- opiskelupaikkoja ovat esimerkiksi ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan, erityisesti iktyonomin opinnot tai maatalous- ja metsätieteelliset, erityisesti ympäristö- ja limnologia-alan opinnot samoin kuin luonnonvara- alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavat opinnot.
Kalatalouden perustutkinto
Yleistä tietoa alasta
Suomen metsien hoidolla, käytöllä ja suojelulla luodaan kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä. Tällä toiminnalla, metsätaloudella, on yhä edelleen suuri merkitys kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Metsätalous ja metsäteollisuus yhdessä muodostavat metsäsektorin, joka työllistää vuosittain yli 90 000 suomalaista. Metsäsektorin osuus on lähes kolmannes maamme nettovientituloista.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Käsityövälineitä käytetään metsän- ja luonnonhoitotöiden lisäksi muun muassa erikoiskohteiden puunkorjuussa ja metsien virkistyskäytön töissä. Metsässä tehtävän työn luonne muuttuu ja monipuolistuu, sillä metsätöissä työntekijältä vaaditaan yhä enemmän itsenäisyyttä ja valmiuksia oma-aloitteeseen toimintaan ja päätöksentekoon. Lisäksi vaaditaan yrittäjyyden, markkinoinnin sekä asiakaspalvelun osaamista ja tuntemusta. Työssä tarvitaan myös viestintä ja tiimityötaitoja.
Yleisimmät työtehtävät/ -paikat alalla
Metsäalan koulutuksen saaneet työskentelevät muun muassa metsäteollisuusyritysten, metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten, Metsähallituksen, kuntien, kaupunkien, yksityisten metsätalous- ja koneyrittäjien palveluksessa sekä itsenäisinä yrittäjinä kotimaassa tai ulkomailla. Kaikissa tehtävissä sekä työntekijänä että itsenäisenä yrittäjänä työskennellään ekologisesti ja ympäristönhoidollisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.
Metsätalouden työt ovat pääasiassa metsän- ja luonnonhoidon sekä puunhankinnan suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä töitä. Puunhankinnan koneellistuminen ja siihen liittyvän tietotekniikan yhä laajempi soveltaminen ovat lisänneet työn tuottavuutta ja vähentäneet fyysisen työn osuutta. Koneellistaminen etenee vähitellen myös metsänhoitotöihin ja se on myös tärkeä osa bioenergia-alaa.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Metsäalalla työskentelee yli 12 000 työntekijää, joista metsäkoneenkuljettajia on runsaat 5000, metsureita noin 4000 ja puutavara-autonkuljettajia 3000. Tulevaisuudessa metsäkoneiden kuljettajatarve kasvaa 6000 henkilöön, mutta metsureiden tarve vähenee arvioiden mukaan 3500 työntekijään. Puutavara-autonkuljettajia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän, noin 3500. Metsäluonnonhoitajien tarve säilynee entisellään.
Jatko-opinnot
Kolmivuotinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Jatko- opiskelupaikkoja ovat esimerkiksi ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan, erityisesti metsätalousinsinöörin opinnot tai metsätieteelliset opinnot yliopistoissa samoin kuin luonnonvara-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavat opinnot.
Metsäalan perustutkinto
LUONTO- JA YMPÄRISTÖALA
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa on kolme koulutusohjelmaa: - Ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristönhoitaja - Luontoalan koulutusohjelma, luontoyrittäjä - Poro- ja luontaistalouden koulutusohjelma, porotalousyrittäjä, luontaistalousyrittäjä
Yleistä alasta
Luonto- ja ympäristöalan toiminta kohdistuu ympäristön hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen esimerkiksi luontomatkailu- tai luonnontuoteyrittämisenä tai poro- ja luontaiselinkeinojen parissa. Ala laajentaa maaseudun yrittämisen ja elävänä säilyttämisen mahdollisuuksia.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Elinkeinoelämän, erityisesti maaseudun elinkeinojen tuntemus, kansainväliset valmiudet (esim. hyvä kielitaito) sekä oman alueen erityispiirteiden ja kulttuuriperinteen tuntemus vahvistavat työelämäosaamista. Yrittäminen vaatii monitaitoisuutta ja sopeutumista muuttuvassa toimintaympäristössä.
Yleisimmät työtehtävät/-paikat alalla
Luontoalan ammattilainen työskentelee luonto- opastuksen ja matkailun tai luonnontuotealan parissa yrittäjänä tai alihankkijana. Ympäristöalan ammattilainen toimii puolestaan kaupunkien, taajamien ja maaseudun ympäristönhuollossa tai maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden ja yritysten ympäristönhoitotehtävissä työntekijänä, alihankkijana tai yrittäjänä.
Työllisyys- ja kehitysnäkymät
Luonto- ja ympäristöalalla on sekä pitkiä perinteitä vaalivia aloja (poronhoito) että uusia kasvavia aloja, kuten ympäristönhoito. Ala antaa monipuoliset mahdollisuudet toimia yrittäjänä hyödyntäen luontoa tarjoamalla luonto- ja elämyskokemuksia matkailualalla. Ympäristönhoidon ja kestävän kehityksen huomioiminen on yksi nykypäivän ja tulevaisuuden keskeisiä arvoja.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- opiskelukelpoisuus pyrkiä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto- opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ympäristöalan opinnot tai yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisen tai maatalous- ja metsätieteen opinnot.
