Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala
Sosiaali- ja terveysala pitää ammatillisessa koulutuksessa sisällään 5 opintoalaa, joiden kuvauksia ja alojen sisältämien perustutkintojen ja koulutusohjelmien kuvauksia voit lukea alla olevien linkkien kautta.
Hammaslääketiede ja muu hammashuolto
SOSIAALI- JA TERVEYSALA
Yleistä tietoa alasta
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työn tavoitteena on kohdata asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti ihmisenä, edistämällä, tukemalla ja vahvistamalla hänen voimavarojaan ja toimintakykyään. Toiminnassa painottuu asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, itsenäisyyden tukeminen sekä terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoinnin edistäminen. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen ja maamme väestörakenteen muutokset sekä lisääntyvä kansainvälistyminen tuovat jatkuvasti uusia haasteita sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla toimiville.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Alalla työskenteleviltä edellytetään perusvalmiuksia eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemiseen ja ohjaamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä heidän kuntoutumisensa tukemiseen. Työ edellyttää yhteistyökykyä, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja ja alalle soveltuvuutta. Alalla toimijoilta edellytetään ammatillista vastuullisuutta, joustavuutta ja kykyä myös itsenäiseen päätöksentekoon aikaisempaa monipuolisemmissa ja vaativammissa tehtävissä.
Yleisimmät työtehtävät ja -paikat alalla
Sosiaali- ja terveysalalla toimitaan julkisen (kunnat, kuntayhtymät, valtio) tai yksityisen työnantajan palveluksessa, kolmannella sektorilla ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Sosiaali- ja terveysalan palvelujen tarve tulee kasvamaan väestörakenteen muutoksen ja siihen liittyvän hoidon ja hoivan tarpeen kasvamisen vuoksi. Vanhustyön osuus lisääntyy ja toimintatavat monipuolistuvat. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukitoimintaan tullaan tarvitsemaan alan ammattilaisia. Myös muiden ikäryhmien erilainen oirehdinta lisää alan osaajien tarvetta työelämässä, erityisesti perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden säilyttämisessä ja sen lisäämisessä erityisesti nuorten keskuudessa on koulutuksen järjestäjien ja työelämän tehtävä aikaisempaa enemmän yhteistyötä.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sosiaali- tai terveysalan ammatteihin. Yliopistoissa suoritettavia jatko-opintoja voivat olla hoitotieteen, terveystieteen, kansanterveystieteen ja yhteiskuntatieteen korkeakoulututkinnot sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkinnot.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja
HAMMASLÄÄKETIEDE JA MUU HAMMASHUOLTO
Yleistä tietoa alasta
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työn tavoitteena on kohdata asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti ihmisenä, edistämällä, tukemalla ja vahvistamalla hänen voimavarojaan ja toimintakykyään. Toiminnassa painottuu asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, itsenäisyyden tukeminen sekä terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoinnin edistäminen. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen ja maamme väestörakenteen muutokset sekä lisääntyvä kansainvälistyminen tuovat jatkuvasti uusia haasteita sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla toimiville.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Hammastekniikka on osa yhteiskunnan terveydenhuoltojärjestelmää. Hammastekninen työtoiminta jakaantuu potilaan välilliseen sekä välittömään hoitoon. Työ hammaslaboratoriossa on potilaan välillistä hoitamista, jossa korostuvat tekninen käsityö ja käden hienomotoriset taidot. Alalla toimijoilta edellytetään ammatillista vastuullisuutta, joustavuutta ja kykyä myös itsenäiseen päätöksentekoon.
Potilaan välittömässä hoitotyössä (kliininen hoitotyö) tarvitaan yhteistyökykyä, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja ja alalle soveltuvuutta. Työ edellyttää myös perusvalmiuksia eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin vastaamiseen. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen edellyttää yrittäjävalmiuksia.
Yleisimmät työtehtävät ja -paikat alalla
Alan työpaikkoja ovat pääasiassa hammaslaboratoriot, joissa hammastekniikan perustutkinnon suorittanut voi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai tiimin jäsenenä. Hammaslaborantti valmistaa hammaslääkärin kliinisen hoitosuunnitelman ja hammasteknikon teknisen työsuunnitelman mukaisia hammasproteeseja. Tutkinnon tuottamalla osaamisella voi työllistyä myös kokoprotetiikkaan erikoistuneen erikoishammasteknikon vastaanottoavustajan tehtävissä. Myös alan materiaaleja, työvälineitä ja -koneita maahantuovat yritykset työllistävät hammastekniikan perustutkinnon suorittaneita.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Yleisesti kasvava kulutuskäyttäytyminen lisää tulevaisuudessa hammasteknisten palvelujen kysyntää. Väestön ikääntyminen tuo alalle uusia haasteita ja tarpeita. Hammashuollon korvausjärjestelmän kohdentaminen koko väestöön lisää hammasteknisten palvelujen kysyntää, vaikka protetiikka ei korvauksen piiriin suoranaisesti kuuluisikaan.
Jatko- opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, hammasteknikko ja suuhygienisti sekä yliopistoissa hammaslääketieteen lisensiaatti.
Hammastekniikan perustutkinto, Hammaslaborantti
Yleistä tietoa alasta
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työn tavoitteena on kohdata asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti ihmisenä, edistämällä, tukemalla ja vahvistamalla hänen voimavarojaan, hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Toiminnassa painottuu asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, itsenäisyyden tukeminen sekä terveellisten elämäntapojen edistäminen. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen ja maamme väestörakenteen muutokset sekä lisääntyvä kansainvälistyminen tuovat jatkuvasti uusia haasteita sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla toimiville.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Alalla korostuvat kasvatuksen ja ohjaamisen valmiudet sekä terveyden ja turvallisuuden edistäminen kestävän kehityksen mukaisesti. Lisäksi edellytetään muutoksenhallintataitoja, asiakas- ja tilannelähtöisyyttä sekä vuorovaikutustaitoja. Alalla toimiminen edellyttää myös sisäistä yrittäjyyttä, luovaa ja kokeilevaa asennetta sekä vastuullisuutta.
Yleisimmät työtehtävät ja -paikat alalla
Liikuntaneuvojalle tarjoutuu liikunta- ja urheiluseuroissa sekä kansalais- ja muissa järjestöissä eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvatus- ja ohjaamistehtäviä sekä valmennusta ja valmennustoiminnan organisointia. Myös lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaminen työllistää liikunta-alalla. Yritykset, liikelaitokset, kunnat ja muut liikuntapalveluja tuottavat yhteisöt tarjoavat liikunta-alan markkinointi- ja myyntityötä sekä matkailun ja vapaa- aikatoiminnan tehtäviä kotimaassa sekä ulkomailla.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Väestön ikärakenne, työikäisten sekä ikääntyneiden ennalta ehkäisevä työ- ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen, lasten ja nuorten liikunta- ja toimintaympäristön muuttuminen, ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvät haasteet lisäävät kasvatus- ja ohjaustehtäviä kuntoutus- ja liikunta-alalla työskenteleville. Liikunta-alan palvelujen tuotteistaminen, tuotteiden elinkaari ja markkinointi edellyttävät jatkuvaa alan osaamisen kehittämistä. Erilaisissa projekteissa ja hankkeissa toimiminen on työllistymisessä keskeistä.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinto (liikunnanohjaaja AMK) sekä yliopistoissa liikunta- ja terveystieteiden opinnot.
Liikunnanohjauksen perustutkinto, Liikuntaneuvoja
FARMASIA JA MUU LÄÄKEHUOLTO
Yleistä tietoa alasta
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työn tavoitteena on kohdata asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti ihmisenä, edistämällä, tukemalla ja vahvistamalla hänen voimavarojaan ja toimintakykyään. Toiminnassa painottuu asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, itsenäisyyden tukeminen sekä terveellisten elämäntapojenja hyvinvoinnin edistäminen. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen ja maamme väestörakenteen muutokset sekä lisääntyvä kansainvälistyminen tuovat jatkuvasti uusia haasteita sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla toimiville.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Alalla toimiminen edellyttää sisäistä yrittäjyyttä, ammatillista vastuullisuutta, joustavuutta, vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä. Valmiudet itsenäiseen päätöksentekoon, tietotekninen osaaminen sekä työn korkea laatu ovat alalla toimimisen edellytyksiä.
Yleisimmät työtehtävät ja -paikat alalla
Lääkehuolto on osa terveydenhuoltojärjestelmää. Lääkealan perustutkinnon suorittanut voi työpaikastaan riippuen työskennellä mm. assistenttina kliinisen lääketutkimuksen käytännön toteutuksessa, lääkkeen myyntiluvan hakemisessa, erilaisissa tehtävissä lääkemarkkinoinnissa, lääkevalmisteen tuotekehityksessä ja lääketehtaiden tuotanto-osastoilla. Näyteikkunoiden ja asiakastilojen somistus, tavaranpurku ja varastointi, reseptien kirjaaminen, KELA- ja tiliasiakkaiden laskutus sekä muut toimistotehtävät kuuluvat perustutkinnon suorittaneiden työhön. Alan toimintayksiköitä ovat apteekit, sairaala-apteekit, sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkekeskukset, lääketehtaat ja lääketukkukaupat.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Erityisesti apteekeissa lisääntyvät vaativat tietotekniikan, taloushallinnon ja logistiikan tehtävät perinteisten tehtävien ohessa. Lääke- ja kemian teollisuus sekä tukkukauppa työllistävät jatkossakin perustutkinnon suorittaneita.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat terveysalan ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan ammattikorkeakoulutus sekä farmasian opinnot yliopistoissa.
Lääkealan perustutkinto
KAUNEUDENHOITOALA
Yleistä tietoa alasta
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työn tavoitteena on kohdata asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti ihmisenä, edistämällä, tukemalla ja vahvistamalla hänen voimavarojaan ja toimintakykyään. Toiminnassa painottuu asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, itsenäisyyden tukeminen sekä terveellisten elämäntapojen edistäminen. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen ja maamme väestörakenteen muutokset sekä lisääntyvä kansainvälistyminen tuovat jatkuvasti uusia haasteita sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla toimiville. Kauneudenhoitoalalla työn tavoitteena on tuottaa asiakkaille korkeatasoisia palveluja, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja terveyttään sekä vahvistavat osaltaan heidän persoonallista identiteettiään.
Mitä alalla työskentely vaatii?
Kauneudenhoitoalalle (hiusalalle ja kauneudenhoitoalalle) hakeutuvalta edellytetään hyvää terveyttä ja alalle soveltuvuutta. Ihoallergiset oireet ja ärsytysihottumat ovat merkkejä alalle soveltumattomuudesta. Hiusten värjäyksessä, ehostuksessa ja tyylin kehittämisessä tarvitaan häiriötöntä värien erottelukykyä. Tarkkuutta vaativa työ edellyttää myös näköaistin ja käden hyvää koordinaatiota. Työn fyysinen kuormitus kohdistuu ennen kaikkea tuki- ja liikuntaelimiin. Työssä tulee ottaa huomioon toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja ergonomia.
Kyky asiakkaan tarpeiden ja hänelle sopivan tyylin tunnistamiseen sekä ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat edellytyksiä alalla toimimiselle. Alalla toimivat ovat usein yrittäjiä, jolloin on kyettävä suunnitelmallisesti myymään ja markkinoimaan tarjoamiaan palveluja.
Yleisimmät työtehtävät ja -paikat alalla
Kauneudenhoitoalalla toimitaan toisen palveluksessa, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Alan toimijat työskentelevät myös erilaisissa myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä sekä teatteri-, valokuvaus-, televisio- ja elokuva- aloilla.
Työllisyys ja kehitysnäkymät
Kauneudenhoitoala muuttuu ja kehittyy nopeasti, yritysten välinen kilpailu on kovaa. Alan kehityksessä mukana olo vaatii ammattilaiselta innostusta, luovuutta ja yrittäjähenkisyyttä.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot, valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat ammattikorkeakoulussa kauneudenhoitoalan koulutus ja yliopistoissa taideteollinen tai kaupallinen koulutus.
Hiusalan perustutkinto, Parturi-kampaaja
