Bio- ja ympäristötieteet
Biologisten tieteiden tutkimuskohteena ovat elävät järjestelmät: eliöt, niiden osat, populaatiot, eliöyhteisöt ja kokonaiset ekosysteemit. Opinnoissa annetaan perustiedot mm. evoluutiosta, mikrobien, eläin- ja kasvisolujen rakenteesta ja toiminnasta, elollisten ilmiöiden molekulaarisista mekanismeista, perimästä ja geeneistä, eliöiden ja niiden ympäristön vuorovaikutuksesta sekä luonnonvarojen ja ympäristön hoidosta ja suojelusta. Syventävissä opinnoissa keskitytään johonkin bio- ja ympäristötieteiden osa-alueeseen. Bio- ja ympäristötieteiden hakukohteita yliopistoissa ovat mm. biologia ja ympäristötiede.
Mihin valmistun?
Bio- ja ympäristötieteistä valmistuneet voivat sijoittua ympäristöhallinnon tutkimus-, suunnittelu- ja koulutustehtäviin, erilaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, teollisuuden, tiedotusvälineiden ja esim. järjestöjen palvelukseen tutkijoiksi ja monenlaisiin asiantuntijatehtäviin. Biologiasta voi valmistua myös biologian aineenopettajaksi.
Mitä opintoihin kuuluu ja mihin voin suuntautua?
Luentojen, seminaarien, tietokoneharjoitusten, kirjallisuustenttien ja opinnäytetöiden lisäksi opetusta annetaan laboratorioissa tai maastokursseilla luonnossa mm. seuraavilla osa-alueilla:
Ekologia tutkii lajien levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia bioottisia ja abioottisia tekijöitä.
Eläintiede tutkii eläinten luokittelua, elintoimintoja ja yksilönkehitystä, rakennetta ja sen kehitystä, käyttäytymistä ja levinneisyyttä.
Evoluutiobiologia tutkii eliöiden kehityshistoriaa ja sopeutumista ympäristöön sekä kehitykseen liittyviä mekanismeja.
Fysiologia tutkii elollisia ilmiöitä molekyylitasolta eliötasolle asti, yksilön kehitystä, elintoimintoja ja vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
Hydrobiologiassa, limnologiassa ja kalataloustieteessä tutustutaan veden ja vesieliöiden tutkimukseen sekä vesien käytön, kalatalouden ja kalanviljelyn suunnitteluun.
Kasvibiologia tutkii geenitasolta populaatiotasolle kasvi- ja sienikunnan evoluutiota, rakennetta, toimintaa, kehitystä ja vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa sekä kasvien käyttöä ja tuotantoa esimerkiksi ravinnoksi, teollisuuden raaka-aineeksi ja lääkkeiksi.
Kehitysbiologia tutkii eliöiden ja niiden rakenteiden kehitystä ja erilaistumista yksilönkehityksen aikana.
Neurobiologiassa tutkitaan hermosolujen ja hermoston toimintaa ja toimintahäiriöitä sekä aivojen rakennetta ja kehitystä molekyylitasolta aina käyttäytymisilmiöihin saakka.
Perinnöllisyystiede eli genetiikka tutkii perinnöllisyysilmiöitä sekä yksilötasolla että eläin-, kasvi- ja ihmisyhteisöissä.
Solu- ja molekyylibiologia tutkii biologisia ilmiöitä solutasolla.
Yleinen mikrobiologia tutkii bakteerien, virusten ja sienten rakennetta ja vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa sekä mikrobien hyödyntämistä biotekniikassa.
Ympäristöekologian ja ympäristötieteiden opinnot käsittelevät elinympäristömme pilaantumista ja suojelua koskevia ongelmia monitieteisesti ja maailmanlaajuisesti.
